Suomalainen sauna tunnetaan. Sauna on suomalainen sana, sen alkuperäistä merkitystä ei tunneta. Jos ulkomailla näkee sanan sauna, täytyy olla vähän varuillaan. Kiuasta ei ehkä olekaan.

Ensimmäiset saunat olivat luultavasti maahan kaivettuja katettuja kuoppia, joissa asuttiin. Kesällä lämmitys oli yksinkertaista: tehtiin tuli tulipesään tai pieni avotuli. Talvi tuotti kuitenkin ongelmia, piti keksiä varaava lämmityskeino. Ratkaisuksi kelpasi kivikasa, jonka alla olevassa kuopassa pidettiin tulta. Tuli lämmitti kivikasaa ja näin oli varaava lämmitys keksitty. Joku esi-isämme huomasi, että kaatamalla vettä kuumille kiville saatiin aikaiseksi vesihöyryä. Hikoilutti, ja likakin irtosi. Pian syntyi suomalainen sauna.

Arvellaan, että saunan historia ulottuu parintuhannen vuoden päähän. Asumuksen ja saunan yhdistelmä säilyi ilmeisesti pitkään, siitä on olemassa kirjallisiakin viitteitä. Erillisestä saunarakennuksesta löytyy merkintöjä 1100-luvulta asti.

Muuallakin Euroopassa tunnettiin sauna, mutta 1700-luvulla saunasta tuli suomalainen ilmiö. Jostain syystä meidän tuntemamme sauna säilyi täällä ja katosi historian saatossa muualta.

Saunan käyttö oli ennen aikaan moninaista: saunassa synnytettiin lapsia ja parannettiin sairaita. Oma äidinisänikin selvisi espanjantaudista saunassa. Saunassa myös savustettiin lihaa, josta jäänteenä on ehkä suomalaisten tapa paistaa makkaraa tai lihaa kiukaalla. Sauna saattoi olla myös ensimmäinen asumus, ennen varsinaista asuinrakennusta.

 

http://www.apureportteri.fi/node/229

 

Saunassa on uskottu myös päästävän kosketuksiin "näkymättömän maailman" kanssa. Kansanruno kuuluukin:

Terve löyly, terve lämmin,

terve kiehuva kivonen,

puun löyly, häkärän lämmin,

kiven kiukku-hengelisen!

Lähe nyt pois jo hiien hönkä,

himmene paha häkärä,

syömästä, kaluamasta,

tämän ihmisen ihosta,

tämän pojan polven päästä!